Jedipedia
Register
Advertisement
ThermalDet negwt
Lämpöräjähde
Tuotannolliset tiedot
Valmistaja

BlasTech Industries, Merr-Sonn Munitions, Inc[1]

Malli

Lämpöräjähde

Tyyppi

Ydinfuusioräjähde[1]

Hinta

Noin 2000 krediittiä[2]

Fyysiset ja tekniset tiedot
Koko

Vaihteleva

Kapasiteetti

1 räjähdys

Käyttöetäisyys

5 metriä[2]

Käyttö ja historia
Aikakaudet
Liittoutuma

Melkein kaikki aseelliset liittoutumat (armeijat, rikollissyndikaatit, jne.)

Lämpöräjähde oli epävakaa, kranaatin tapainen ase, joka oli suuressa suosiossa sotilaiden, rikollisten, palkkionmetsästäjien ja palkkasoturien keskuudessa. Se oli käytössä ainakin vuodesta 4000 BBY saakka.

Tekniset tiedot[]

Lämpöräjähteet oli suunniteltu sotilaiden heittämiksi, tiettyyn paikkaan tai alukseen asennettaviksi sekä alusten pudotettaviksi. Sen jälkeen se kiinnittyi mihin tahansa metalliseen kohteeseen ennen räjähdystä. Lämpöräjähteiden käyttösyyt vaihtelivat laajasti ja huolimatta useiden hallitusten julistamista kielloista, levisivät laajalle galaksissa.

Räjähteen nimi kuvaili laitteen räjähdystä. Tavallisesti thermitesta tai axiditesta valmistetun kuoren sisällä oli räjähdysherkkää barasiumia. Käytettäessä laukaisin lähetti lyhyen energiavirtauksen, joka aloitti baradiumin fuusioreaktion. Tätä seurasi laajentuva hiukkaskenttä, joka atomisoi minkä tahansa lämpöä johtamattoman materiaalin räjähdyskentässä, joka oli tavallisesti viisi metriä, vaikkakin joillain räjähteillä oli jopa laajempi räjähdyskenttä. Muunnellut kranaatit saattoivat räjähtää jopa 100 metrin säteellä. Toisin kuin muilla kranaateilla, lämpöräjähteiden vaikutus ulottui ainoastaan sen räjähdyskenttään eli vain hiukan kentän ulkopuolella olleet kohteet säilyivät täysin vahingoittumattomina.

Joissain, kuten Imperiumin iskujoukkojen käyttämissä räjähteissä, oli säädettävä ajastin, jolloin räjähdysajan pystyi tavallisesti muuttamaan kuudesta kahdeksaantoista sekuntiin.

Tyypit[]

Stormtroopr Thermal detonator

Iskusotilaan lämpöräjähde.

  • Baradium-ydin koodiavainlämpöräjähde, erikoisoperaatioiden malli
  • Lämpöräjähdekasetti, jota käytettiin sinetöityjen ovien murtamiseen
  • MM-40 lämpöräjähde

Eri lämpöröjähdetyypit vaihtelivat tehokkuudeltaan suuresti. Vaikka niitä käytettiin tyypillisesti kranaatteina, monet olivat paljon tappavampia.

Käyttötavat[]

Lämpöräjähteiden heitettäviksi räjähteiksi tarkoitetuissa malleissa oli peukalolla laukaistava liipaisin ja ajastin, joka varmisti, ettei kranaatti räjähtänyt käyttäjän käteen. Kun sotilas käytti sitä, liipaisinta painettiin ja laite viskattiin vihollista kohti. Siinä tuli olla ajastin, jotta sitä ei voitaisi heittää takaisin ja ettei se räjähtäisi kesken lentoa (paitsi, jos sotilas ei osannut ajoittaa heittoa oikein). Kun niitä käytettiin painovoimaisina tai sisäisinä räjähteinä tähtihävittäjien, kranaatinheitinyksiköiden tai kiiturien toimesta, lämpöräjähteissä oli etäisyyssensori tarkkaa ajoitusta varten. Joitakin voitiin jopa heittää aluksiin, kuten kiitureihin ja tuhota ne tällä tavoin. Lämpöräjähteitä käytettiin joskus myös kaivostyökaluina, vaikka työhön sopivat paremmin muut työkalut.

Galaktisen Tasavallan myöhäisinä päivinä lämpöräjähteistä oli tullut hyvin yleisiä ja tavanomaisempia kuin ikääntyvät käsikranaatit tai plasmakranaatit, vaikka Tasavalta oli julistanut ne laittomiksi. Ironisesti Tasavalta käytti niitä armeijassaan. Itsenäisten aurinkokuntien konfederaatio käytti myös lämpöräjähteitä, vaikkei niin usein kloonisotien aikana. Palkkionmetsästäjien tiedettiin kantavan niitä vöillään, eikä vain pullisteluun, vaan myös käyttötarkoituksiin. Sekä Imperiumin iskujoukot että kapinallissotilaat käyttivät lämpöräjähteitä koko galaktisen sisällissodan aikana.

Esiintymiset[]

Lähteet[]

Viitteet[]

Advertisement